Minä olen blogin pitäjänä siitä laiskimmasta päästä. Silti aina silloin tällöin tekee mieli kertoa, mitä olen tehnyt. Tähän olen koonnut joitain loppuvuoden tekeleistä. Mieluisin niistä on ehkä tämä työ:
eli irtohihat. Yleensä työni lähtevät siitä, että on lankaa ja aikaa, tekisinkö siis tällaisen. Tässä työssä lähtökohta oli erilainen. Ystävä tuli kylään ja toi mukanaan pussillisen lankoja, ja kertoi äitinsä käsivarsia palelevan. Yhdessä suunnittelimme hihatinta, boleroa ja irtohihoja. Tähän malliin päädyimme, kun valmiille isommalle työlle ei löytynyt tälle langalle sopivaa ohjetta.
Lankana tässä on Novitan Rose Mohair, ja kudoin sitä vitosen puikoilla. Työ kasvoi mittaa joutuisasti, ja oli kaikin puolin palkitsevaa. Kudoin hihoja kaikkiaan kolme kappaletta. Ensimmäinen meni harjoittelussa, käsialani vakiintuu (sen minkä on vakiintuakseen) vasta jonkin matkaa käsillä olevaa lankaa muokattuani.
Joulukorttien tilalta pyrin tänä jouluna lähettämään huovutettuja sydämiä. Vallan hurahdin näiden tekoon, ja huovutinkin yhtenä perjantai-iltana niin kauan kuin sopivan väristä villaa riitti :)
Kotipaikkakuntamme asukastuvalla on kerätty Novitan Seitsemästä veljeksestä virkattuja isoäidinneliöitä, ja koostettu niistä peittoja. Mehän ryhdyimme äitini kanssa urakkaan, ja päätimme tehdä kumpikin joitakin neliöitä. Pian huomasimme, että neliöitä on kymmenittäin - joten päätimme tehdä hieman lisää ja koostaa oman peittomme asukastuvalle vietäväksi. He lahjoittavat peitot paikallisiin vanhainkoteihin.
En välitä ajaa autoa itse, ja löydänkin kuskeja menopelilleni milloin mistäkin. Yksi heistä ihaili luennolla työn alla olevaa pipomalliani, joka on tässä. Tein hänelle tästä pitemmän version, sellaisen löpsykkämallin, joita nykyään käytetään. Lankana on Primevera Cotton. Malli on netistä löytynyt, mutta olen kutonut kuvion leveämmäksi kuin alkuperäisessä Lupaus-pipossa.
Tämä lyhyt musta päätynee aikanaan sytomyssykeräykseen.
Kudon joulupukinkonttiin tosi vähän verrattuna siihen kuinka paljon muuten luontojaan teen käsitöitä. Tänä jouluna vain yksi ihminen sai minulta kudutun joululahjan. Tämän tein ystävättereni aikuiselle tyttärelle, joka kuulemma valitteli pitkin syksyä palelevia käsiään. Tytär asuu Lapissa, missä pakkasilla on tapana äityä koviksi. Lapaset on tarkoitettu käytettäviksi parina, ohuet alla ja hahtuvalapaset päällä. Ohuet ovat Novitan Woolia, päällimmäiset mitä lie hahtuvaa (niissä kun ei ole vyötteitä). Itseäni jäi harmittamaan, kun työn kanssa tuli kiire. Sen näkeen kirjailuista, jotka ovat vähän sinne päin. Vaan joka pisto on rakkaudella tehty, saaja on minulle hyvin tärkeä ihminen. <3
++ko+p.jpg)
Eräs ystäväni on mieltynyt paripuolivillasukkiin, ja aina kun kysyn millaiset saa tehdä seuraavaksi, vastaus on että ei kahta samanlaista, kiitos. Tällä kertaa en kuitenkaan halunnut kutoa yhtä vihreää ja yhtä punaista, vaan valitsin muutaman värin Seiskaveikasta ja syötin ne Biscuits and jam -raitageneraattoriin. Sain sieltä oheisen kuvan ruskean sukat raidoituksen. Punaista sukkaa varten sitten vain vaihdoin punaisen ja ruskean langan paikat päittäin. Sukkien saaja tykkäsi lopputuloksesta kovasti.
++ko+p.jpg)
Olen pitemmän aikaa ihaillut äitini tekemiä tuplalapasia, ja halunnut itsekin kokeilla taitojani tuolla saralla. Viimein tartuin härkää sarvista ja aloitin pienen pienet lapaset -jotta saisin tehtyä ne valmiiksikin joskus. Aika paljon sain pyytää tukiopetusta peruskoulutuksen jälkeen :D onneksi minulla on kärsivällinen äiti. Ensimmäisen lapasen kutomisen jäkeen kului muutama kuukausi, ennen kuin sain toisen aikaiseksi. Ja kyllästyin välillä niin, että tein jälkimmäiseen jopa eri kuvion kuin ensimmäiseen. Lapaset on 86 cm lapselle, ja ne saa minulta lahjaksi jos haluaa. Osoitetta näille ei siis ole, joten sähköpostia tai kommenttia vain tulemaan, jos tahdot nämä lapsellesi. Lämpimät ovat, onhan niissä kerros Novitan Nallea sekä alla että päällä.
Uuden vuoden valmiista töistä haluan esitellä sukat, joista tuli sellaiset, että tykkään niiden väreistä itsekin. Myös näihin (ja muuten irtohitoihinkin) on raidoitus tehty raitageneraattorilla. Nämä on tehty Novitan Seitsemästä veljeksestä. Lankoja jäi vielä, joten varmaan teen samoista langoista toisella raidoituksella vielä yhdet sukat. Nämä menevät nuorelle pojalle, jolla on pitkä ja kapea jalka. Sukat ovat hieman suikulat, mutta eipä se näköjään tässä kuvassa näy.
Lopuksi purnaan hieman opinahjomme (korkeakoulutasoinen) suhtautumisesta luennoilla kutomiseen. Opiskelen kasvattamista, ja meille on kerrottu, että on olemassa erilaisia oppijoita. Yksi oppii lukien, toinen kuunnellen, kolmas näpräten ja niin edelleen. Tästä tiedosta huolimatta kaikki luennoitsijat eivät pidä siitä, että heidän luennoillaan kudotaan. Olen vastarannan kiiski - kudon eli neulon aina ja kaikkialla (no en ehkä ruokakaupassa tai kävelyllä, mutta muuten). Tällä viikolla eräs luennoitsija kielsi kutomasta :O oli kyllä työlästä istua tyhjin käsin! Ajatukset harhailivat enkä kuullut sanaakaan siitä, mitä luennolla sanottiin. En kerta kaikkiaan pystynyt keskittymään. "Väliajalla" kävin suoraan kysymässä neulomisesta ja mainitsin siitä, etten muuten pysty keskittymään, ja niinpä lupa kutomiseen heltisi *tuuletusta*
